Historiaa

Fennia-kortteli kuuluu Kluuvin Kamelikortteliin, josta osa rakennettiin täyttömaan päälle Kluuvinlahteen. Mikonkatu 17 - 19 ensimmäiset talot täytyi purkaa pois 1800-luvun puolessa välissä, sillä maaperä oli pohjatonta suota ja rakennukset uhkasivat kallistua naapuritaloja kohti. Nimi Fennia tulee korttelin rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan hotelli- ja ravintolarakennuksen mukaan.
Rautatientorin seutu oli siis vielä sataviisikymmentä vuotta sitten upottavaa soraa ja rämeikköä, joka aikoinaan ulottui Töölönlahdelta Esplanadille. Tienoon elämän mullisti rautatien valmistuminen vuonna 1862. Rautatien ympärille syntyi liikenteen solmukohta, ja aseman viereen päätettiin kaavoittaa suuri tori. Rautatieasema houkutteli perustamaan seudulle majoitusliikkeitä ja ravintoloita.
Fennian talon paikalla sijainnut puurakenteinen Hotel de Post oli ensimmäisiä yrittäjiä, se avattiin vuonna 1864. Ravintolasalissa sijainneen ison kukkuvan käkikellon vuoksi helsinkiläiset ryhtyivät kutsumaan paikkaa nimeltä Kukkuva Kello.

Vanhentuneen Hotel de Postin paikalle rakennettiin barokkityylinen hotelli Fennia. Sen perustivat Esplanadin Kappelin ravintoloitsija Josef Volontis, siirtomaakauppias Pletshnikov, leipurimestari V.W. Holmqvist, suurkauppiaat Renlund ja Tallberg sekä oluttehtailija Paul Sinebrychoff. Avajaisia vietettiin vuonna 1899. Tiloissa Suomen kerma juhli merkkipäiviään, mm. Ida Aalberg 40-vuotistaiteilijajuhlaansa ja Akseli Gallen-Kallela 50-vuotispäiviään. Karl Edvard Jonssonin ostettua hotellin toiminta alkoi kukoistaa ja Grand Hotel Fennia avattiin 1909. Uusitut kahvilan kalusteet olivat kiillotettua afrikkalaista pähkinäpuuta ja sisäpiha oli rakennettu talvipuutarhaksi, josta tuli Helsingin seurapiirien kohtauspaikka. Puutarhan pyramidinmuotoiseen lasikattoon kurotteli kahdeksan metriä korkea erivärisin valoin valaistu suihkukaivo.

Konekauppa Osakeyhtiö Aatra hankki Mikonkatu 23 tontin vuonna 1911 ja rakennutti paikalle komean liikepalatsin, kuten rakennusta tuolloin kutsuttiin. Rakennuksen suunnittelivat arkkitehdit Väinö Palmqvist ja Einar Sjöström. Aatran taloa ja sen ympäristöä on vuosikymmenien kuluessa leimannut nimenomaan rautatieaseman läheisyys. Se on tuonut alueelle ravintoloita, hotelleja ja matkustajakoteja, joista monet ovat toimineet Aatrankin talossa.
Talossa on toiminut historian varrella lukuisia muitakin yrityksiä. Koneliike Aatran jälkeen Mikonkadun puoleisella paraatiliikepaikalla toimi huonekaluliike Kalustaja, jonka taas syrjäytti autoliike Nikolajeff. Tämän jälkeen talossa ovat harjoittaneet liiketoimintaa mm. Valintatalo, Gold’s Gym ja Bio City.

Kesällä 1914 Aatran talon toiseen kerrokseen valmistui uudenaikainen kahvilaravintola Cafe de Paris. Ravintola oli osa vuosisadan alun iloista ravintolaelämää Helsingissä. Tällaisten ravintoloiden asiakkaina olivat uudet urbaanit kaupunkilaiset, joille tyyli ja ilonpito olivat tärkeitä. Heitä kutsuttiin flanööreiksi ja muualla Euroopassa heistä käytettiin nimitystä dandy tai esteetti. Tyypillinen flanööri vietti päiväänsä Esplanadin puistossa käyskennellen ja ihmisiä katsellen, illalla juhlittiin ravintoloissa. Eikä mikä tahansa ravintola kelvannut, vaan juhlapaikan tuli olla viimeisimmän tyylin mukaan sisustettu ja siellä tuli olla kabaree-esityksiä tai muuta ohjelmaa. Illanviettopaikoista suosituin oli Fennia, ja Cafe de Paris sai osansa naapurissa sijaitsevan Fennian suosiosta la loistosta.

Kuvataiteilija Henry Ericsson maalasi Fennian ravintolasaliin 1920-1930 lukujen taitteessa kiinalaisaiheiset seinämaalaukset. Ne ovat Suomen oloissa ainutlaatuiset ja kuvaavat hyvin tuon ajan tyylisuuntaa ja ravintolasisustusta. Maalaukset on tehty rappauspinnalle kultapronssimaalillla ja yksinkertaisina viivapiirroksina. Ne on entisöity Grand Casino Helsinkiin alkuperäisloistossaan ja ne ovat sisällään jo kulttuurinähtävyys.
Ravintolanpitäjäksi tuli 1960-luvulla Osuusliike Elanto, joka nimesi paikan yksinkertaisesti Ravintola Fenniaksi. Maaliskuussa 1969 Fenniassa avattiin yksi Suomen ensimmäisistä ravintolaruleteista. Pelipanos oli 50 penniä ja pöytänä ranskalainen versio. Myös maan ensimmäinen kaksoisruletti ja amerikkalainen ruletti saivat ensikasteensa perinteikkäässä Fenniassa. Seuraavien vuosikymmenten aikana ravintola tunnettiin usealla nimellä mm. Uusi Iloinen Fennia, Uusi Fennia, Cafe Metropol ja Dancing Fennia.

Fennia-kortteli, johon Grand Casino Helsinki sijoittuu, on siis toiminut huvittelupaikkana jo 1860-luvulta asti. Rakennus jatkaa vuosikymmeniä jatkunutta viihdeperinnettä korttelissaan. Kasinon tilat ovat kahdessa kerroksessa, yhteensä tilaa on 2600 neliötä. Kasinon sisustuksen on suunnitellut amerikkalainen kasinoarkkitehti Paul Steelman ja suomalainen Evata Finland Oy. Kasinossa on sisustuksellisesti kaksi aivan erilaista maailmaa: nykyaikaisen uudisosan vastapainona on Fennia-salin klassinen, 1920-lukulainen Monte Carlo-tyyli upeine pilareineen.